Samsung Galaxy Note 10.1. opetuksen apuna

Luonnontieteissä kokeilulaitteeksemme valikoitui useammallekin opettajalle parhaaksi katsomamme Samsungin Android tabletti, johon kuuluu kynä. Kynä kulkee laitteen mukana sen taustaan sijoitetussa kolossa ja kynäohjauksella voidaan toteuttaa monia toimintoja, joihin sormiohjaus on liian kömpelö.

Kynä toi todella mukanaan selvästi lisää tarkkuutta, joka totta kai hyödyksi kaikessa käytössä. Erityisesti matemaattisten aineiden opetuksessa käytännölliseksi osoittautui kynällisen mallin mukana tuleva, sisäänrakennettu ohjelma, joka tunnistaa matemaattiset kaavat ja symbolit automaattisesti. Olen käyttänyt laitetta menestyksellä esimerkiksi lyhyen matematiikan tehtävien ratkaisujen esittämiseen.

Voin kirjoittaa vaikkapa yhtälönratkaisun vaiheet riveittäin kynällä kosketusnäytölle dokumenttikameran alla. Kun rivi on valmis, osaa laite muuntaa sen minun käsialastani luettavaan muotoon silmänräpäyksessä. Tehtävän käsittelyn päätteeksi voin siirtää valmiin, siistin ratkaisun kuvana vaikkapa pilvipalvelun kautta opiskelijoille. Rajoitteena tässä toiminnossa on, että ratkaisut on syytä muuntaa kaavaeditorimuotoon riveittäin. Koneen kyky ei riitä tunnistamaan kokonaista ratkaisua ja jakamaan sitä riveille oikein.

Myös kemian reaktioyhtälöt muokkaantuvat käsin kirjoitetusta kaavaeditorimuotoon yhtä kätevästi, kun vain malttaa tehdä muunnon riittävän pienissä paloissa. Verrattuna perinteisen, esim. WORD:in kaavaeditorin käyttöön uskalla väittää ratkaisujen syntyvän noin neljäsosassa ajasta ja vielä vähemmällä vaivalla. Käytännössä siis tämä tapa onnistuu myös opetustilanteen kestäessä käytettäväksi, kun kaavaeditoriratkaisut on toteutettava valmiiksi ennakkoon. Laitteesta tulee näin opetuslaite eikä opetuksen valmistelulaite. Tämä ominaisuus tulee siis erityisen arvokkaaksi avuksi juuri minulle, jolla on opetusta sekä kemiassa että matematiikassa.

Olen hankkinut laitteeseen myös sparkvue – ohjelmiston muutaman euron hinnalla. Sparkvue on koulussamme jo vuosia käytetyn Pasco Scientificin tuottaman Datastudio –ohjelmiston uudistettu ”kevytversio”. Ohjelmisto ymmärtää kaikkien PasPort –mittalaitteiden ja anturien signaalit, joten sen avulla voidaan käyttää koulun jo  olemassa olevaa laitekantaa, jota on aiemmin seudullisessa oppimiskeskushankkeessa hankittu tuhansilla euroilla. Näin aiemmalle investoinnille saadaan lisäkäyttöä ja lisävuosia. Ohjelmiston logiikka poikkeaa huomattavasti Datastudio –ohjelmistosta, mutta on hyvin identtinen uudemman Capstone –ohjelmiston kanssa. Olemmekin uudistamassa lisenssimme koulun kiinteille koneille Capstone –lisenssiksi.

Näiden erityisesti opettamiini aineisiin liityyvien ominaisuuksien lisäksi olen käyttänyt laitetta toki esim. kokeiden ja vierailujen taltioimiseen, tiedonhakuun, viestittelyyn ja moneen muuhun perustoimintoon, jotka lienevät kaikilla laitteisiin vähänkin perehtyneille tuttuja.

Laite on hintavampi, kuin perusmallin tabletit, jotka ajavat asiansa tiedonhakulaitteina erinomaisesti, mutta erityisesti ohjauskynän ja sen mukana tulevien ohjelmien avulla laite kyllä haukkuu hintansa mennen tullen ja vielä palatessakin. Alla oleva kuva koeasetelmasta on luonnollisesti napattu "Sampalla" myös.

 Tuomas Yli-Kokko, Kemian ja matematiikan lehtori

Moodle, Google Drive, facebook ja paljon ihmettelyä

Hankevuosi kului varsin nopeasti kaikkea uutta ihmetellessä. Facebookissa olen seurannut muutamaa keskusteluryhmää ja saanut hyviä vinkkejä ja ideoita kokeiltavaksi. Toisaalta kävi myös niin, että kevätpuolella tuli tietoähky: ei enää yhtään mitään uutta kiitos! Pari kuukautta sen potemista on takana ja vähitellen jälleen alkavat uudet asiat kiinnostaa. Viisaat professorimiehet kirjoittivat jokin aikaa sitten, että ylioppilaskirjoitusten sähköistämis-ja uudistamiaikataulu on liian tiukka. Voisin yhtyä tähän näkökantaan useastakin syystä!

Pienin askelin ja välillä kupsahdellen on valmistautuminen alkanut. Osittain jo opittua käyttäen ja kehittäen, osittain uutta harjoitellen.  Onneksi oppilaat ovat melko taitavia monissa tietotekniikan jutuissa! Ohessa yhteenvetoa kuluneesta vuodesta.

Moodle

Olen käyttänyt Moodlea jo pitkään kaikilla fysiikan ja osalla pitkän matematiikan kursseja.

Alusta toimii fysiikassa hyvin ja odotan innolla uutta versiota. Fysiikassa on paljon materiaalia, jonka linkittäminen Moodleen on nopeaa eikä erityistä jakolistaa tarvitse tehdä. Parasta mielestäni on tänä lukuvuonna ollut se, että sitä kautta olen voinut antaa kurssi- ja aihekohtaiset linkit vaativien kurssien (fy7 ja fy8) jaossa oleviin nettimateriaaleihin, joita on jo todella runsaasti ja hyviä. Mukana on pääasiassa luentoja, mutta myös joitakin todella hyviä animaatioita. - Animaatiot sitten lakkasivat toimimasta kevätpuolella lukukautta, koska Javaa ei voi enää käyttää. Harmi, sillä siinä meni saavuttamattomiin  suuri joukko mm. valo-opin hienoista havainnollistavista appleteista. Osalla fysiikan kursseista olen myös teettänyt oppimistehtäviä, jotka olen kommentoinut ja arvioinut Moodleen. Alustan yksi hyvä ominaisuus onkin arviointityökalun olemassaolo. Toimiva systeemi myös integraatiokursseilla, jossa on kaksi opettajaa. Tehtävien ratkaisuja olen jakanut aika vähän.

Huono puoli on se, että linkkejä joutuu aika usein linkittämään uudelleen, kun ne jostain syystä putoavat päältä.

Matematiikassa olen linkittänyt kursseille Opetus TV:n linkkejä sekä laskimenkäyttövinkkejä. Perusteluna toive siitä, että oppilaiden tulisi itsekin harjoiteltua, kun materiaali on nopeasti saatavilla. Lomautusten vuoksi myös aikaa on ollut viimeisellä jaksolla entistä vähemmän käytettävissä, joten toivottavasti linkkejä on hyödynnetty. Tosin vielä viimeisessäkin kokeessa näytti siltä, ettei laskimen käytön opetteluun oltu kovin paljon ykkösluokalla itsenäisesti paneuduttu.

Harjoituskokeiden tehtävät ja ratkaisut olen jakanut Moodlen kautta. Paperiversioita en ole juurikaan käyttänyt. Poikkeuksen tein viimeisellä jaksolla, kun lomautukset sotkivat systeemit pahoin.

Kurssit ovat koulun omassa Moodlessa, suljettuja ja niille pääse vain opettajalta saadun avaimen avulla.

Google Drive

Käytän sekä ryhmätyökaluna että esseetehtävän palautusvälineenä.

 Muutama esimerkki: Fysiikan ryhmätyönä 2-3 oppilasta teki PP- esityksen sovitusta aiheesta, esitteli ja jakoi sen muille. Toinen lyhyt ryhmätyö tehtiin niin, että laitoin valmiiksi diat otsikoineen, joissa oli valmiina kunkin dian tekijöiden nimet, yleensä kaksi oppilasta. Aikaa oli kaksoistunnin ensimmäinen puolisko. Samanaikaisesti vedin samassa tilassa LUMA- pajaa yseille. Jälkimmäisellä kaksoistunnilla työt purettiin, kun ysit olivat palanneet omalle koululleen. Onnistui abeilta hienosti!  

Abit ahkerina ja ysit työpajapuuhissa -rennosti ja iloisesti!

Esseet fy2:lla: Kolme oppilasta 27:stä palautti esseen paperilla, muut netissä. Netin käyttäjien ongelma( toki joillakin vain) oli se, että kirja oli jätetty kehotuksista huolimatta lukematta. Tämä näkyi vastauksissa ja huomioin arvioinnissa. Palautteen annoin lyhyinä kommentteina. Kaksi opiskelijaa oli innostunut laatimaan myös ajatuskartan.

Monivalintatehtäviä kokeeseen: Samaisella fy2 kurssilla kokeilin myös monivalintatehtäviä, joista muodostui kurssikokeen yksi tehtävä. Käytössäni oli oma kannettava ja koulun 2 Chromebookia. Harjoittelimme muutamalla kysymyksellä edellisenä iltana kotoa käsin. Ohjeistuksen annoin Wilma- viestillä.  Kaikki 14 oppilasta selvisivät harjoituksesta ihan hyvin ja muistivat sen tehdä. Koetilanteessa koneet riittivät. Pientä säpinää syntyi, kun koulun koneiden näppäimistöistä yksi oli venäläinen ja toinen amerikkalainen. Huomasimme vaihtaa ne ja väliviivat ja ääkköset löytyivät. Lisäksi joku oli linkittänyt opinnettinsa johonkin muuhun sähköpostiin, eikä päässyt vastaamaan vain opinnetin sähköpostilla toimineisiin tehtäviin. Printtasimme hänelle paperiversion. Jälkikäteen huomasin, että sähköpostissani oli liuta pyyntöjä, joilla vastausoikeuden olisi saanut annettua.. eipä tullut siinä koetilanteessa käytyä sähköpostissa! Vastaukset oli helppo koota ja tulostaa taulukkona. Korjaus oli myös nopeaa, kun vastasi itse oikean rivin joukkoon. Seuraavan jakson fysiikan kurssikokeessa kokeilin videon linkittämistä monivalintatehtävään ja sekin onnistui ihan hyvin. Jos videoon pitää saada ääni mukaan se on katsottava joko yhdessä(niin teimme nyt) tai sitten pitää olla kaikille kuulokkeet saatavilla.

Moodlessa kokeilin samojen tehtävien monivalintaa, mutta sepä antoi saman tien oikean vastauksen, joten en jäänyt pähkäilemään sitä vaihtoehtoa tällä kertaa. Kertaustehtävien monivalintaan Moodle olisi ihan ok.

Hyvä puoli näin työskenneltäessä on se, että opettaja voi koko ajan seurata työskentelyn edistymistä, antaa kommentteja, vinkkejä ja kannustusta. Integraatiokursseilla olemme käyttäneet pääasiallisena työvälineenä Google Drivea ja Moodlea.

Laitteiden riittävyys

 Sähköiset ylioppilaskirjoitukset lisäsivät selvästi tarvetta ottaa käyttöön tietokoneet oppitunnilla. Seurauksena oli, ettei tietokoneaikaa liiennytkään enää joka ryhmälle entiseen malliin. Etenkin syksyn kaksi ensimmäistä jaksoa olivat varsin ruuhkaisia tietokoneluokassa. Harmillista, sillä juuri ensimmäisessä kurssissa materiaalia ja tarvetta tietokoneiden tai vastaavan käyttöön olisi ollut 10- 15 tunnin verran ja ryhmiäkin kolme kappaletta. Mahdollisuutta oli käytössä 2-4 tuntia per ryhmä. Yritin antaa kotitehtäviä nettimateriaalista, mutta niiden tekeminen näytti olevan hyvin vaihtelevaa. Oppimistulos jäi mielestäni heikommaksi kuin edellisinä vuosina, kun olemme voineet käyttää enemmän aikaa tietokoneluokassa. Joukossa oli myös pari opiskelijaa, joilla ei ollut nettiyhteyttä kotona.

Sanoin myös kokeellisen osuuden yhteydessä, että raportointiin voi käyttää omaa konetta. Neljä oppilasta kolmestakymmenestä toi koneen, loput tekivät käsin. Jatkossa ideaalitilanne olisi, että jokainen tekisi raporttinsa koneella.

Uusien Chromebookien tulo helpotti tilannetta kovasti. Olemme käyttäneet niitä fysiikan kaikilla kursseilla, pääasiassa tiedonhakuun, mutta myös lyhyiden muille esitettävien tutkimustehtävien tekemiseen. Koneet ovat toimineet pääsääntöisesti hyvin ja oppilaat ovat omaksuneet niiden käytön nopeasti. Sähköinen varaussysteemi on mainio. Ensi syksyä voinee  odotella rauhallisin mielin: mahdollisuuden kurssien monipuolisempaan toteuttamiseen ovat nyt selvästi paremmat!

Marjo N

Diggaisko digikirjaa?

Latasin tablettiin, tietokoneelle ja ipadille fysiikan kertauskirjan.  Tietokoneelle ja kotiompulle lataaminen onnistui helposti, samaa ei voinut sanoa työkäytössä olevasta tabletista. Kirja oli kuitenkin kätevä käyttää, tykkäsin erityisesti siitä, että ratkaisut olivat helposti ja nopeasti saatavilla. Oppilaiden keskuudessa digi-kirja ei saanut suurta suosiota. Ohessa suora lainaus erään oppilaan mielipiteestä:
"Se digikirja oli suhteellisen hyvä kertauskirjaksi, sillä siinä oli kaikki mitä tavallisessa paperikirjassakin ja ennen kaikkea siinä oli myös ratkaisut, ettei tarvinnut ostaa kumpaakin erikseen. Säästi rahaa ihan kiitettävästi sillä e-kirja maksaa vielä pari euroa vähemmän kuin pelkkä kertauskirja ilman ratkaisuja. Sen käyttö kumminkin oli vähän hidasta, sillä väärä pyyhkäisy tabilla niin se heitti kirjasta pihalle ja piti etsiä uudestaan kohta missä mentiin. Henkilökohtaisesti tykkään käyttää enemmän paperikirjoja, koska niistä tulee enemmän ns "tekemisen meininkiä" tabilla kun ajautuu helposti nettiin. Siinä oli suht kätevä muistiinpanotoiminto, jos se olisi toiminut kunnolla koska sormella kirjoituksesta ei ainakaan mun kohdalla tullut oikein mitään"
Allekirjoitan tuon kommentin. Tietokoneella digi-kirjan käyttö oli helpompaa kuin tabletilla tai ompulla, jotka ainakin minun sormissani olivat liian herkkäliikkeisiä. Siitä huolimatta olen tilannut kustantajalta kaikkiin fysiikankursseihin ensi vuodeksi saatavilla olevat ilmaiset digi-versiot. Opukset  odottelevat nyt vain hetkeä, jolloin minulla on aikaa ladata ne koneelle. Yksi ensi syksyn tavoitteistani on kokeilla, mihin kirjat ja minä lopulta taivumme...

 Tablettia olen siis vasta opettelemassa käyttämään. Paljon ilmaista fysiikan materiaalia  englanniksi ladattavissa, mahdollisuus valokuvaukseen ja videointiin (jota kollega kokeili vaihtoviikon kurssillamme onnistuneesti), kuljetettavuus (tähtieteen retkillä testattua), hyvä kuvan laatu näytöllä, kätevä myös pelioppimisessa (SmartFeet toimi hyvin ja oli tosi hauskaa!), muistiinpanojen tekeminen, kalenteri… Paljon hyviä ominaisuuksia, joiden käyttöön pitää vain harjaantua ja se vienee tältä ei digi- natiivilta ainakin seuraavan lukuvuoden.

Marjo Nuuttila

Chromebookit oppikirjoina GE1-kurssilla

Kuten edellisestä kirjoituksestani kävi ilmi, käytän e-Opin sähköisiä oppikirjoja lukion oppikirjoina. Tänä vuonna olen ottanut sähkökirjat käyttöön kursseilla bi1, bi2 ja ge1. Ensi syksynä otan todennäköisesti käyttöön vastaavat kirjat lisäksi kursseilla bi3 ja ge2.

Koska sähköistä kirjaa ei voi käyttää ilman lukulaitetta, käytännössä kaikki kurssin opiskelijat tarvitsevat jonkinlaisen tietokoneen jokaisella oppitunnilla. Lukiolaisten omat tablettitietokoneet ja harvemmin pikkukannettavat yleistyvät jatkuvasti, mutta havaintojeni mukaan n. 30 opiskelijan ryhmästä edelleen keskimäärin viidellä on ollut oma laite mukana. Loput ovat tässä viimeisessä jaksossa käyttäneet ge1-kurssilla lähes joka tunnilla koulullemme tvt-hankkeen rahoituksella hankittuja Acer Chromebook-pikkukannettavia.

Koneet toimivat koulumme wlan -verkossa pääpiirteittäin hyvin, vaikkakin silloin tällöin joku kone ei yhdistä verkkoon. Koneita säilytetään käytävässä olevassa peltikaapissa, josta opiskelijat tunnin alussa ne noutavat ja tunnin lopussa palauttavat. Käytäntö on toiminut kohtuullisesti, vaikkakin joskus latauspiuha unohtuu tarvittaessa kiinnittää.

Chromebookilla e-Opin kirjoista käytetään niiden perus- eli Peda.net -versioita, jotka toimivat tavallisessa nettiselaimessa. Peda.net on osoittautunut hyvinkin luotettavaksi alustaksi sähkökirjoille, nimittäin yhdelläkään e-Opin kirjojen kanssa pitämästäni jo yli 200 oppitunnista ei tähän asti ole jäänyt kirja käyttämättä siksi, että Peda.nettiin ei olisi saatu yhteyttä. Chromebook soveltuu Peda.netissä toimivan sähkökirjan alustaksi moitteettomasti. Kirjaan sisältyvien videoiden ja runsaiden kuvagallerioiden katselu onnistuu hyvin ja teksteihin integroituja verkkoaineistolinkkejä on kätevä hyödyntää. Myös tekstin tuottamien Chromebookin kunnollisella näppäimistöllä onnistuu hyvin, vaikkakaan laajoja tekstejä ei tunneillani ole tehtykään.

Puutteena sähkökirjakäytössä voi pitää näytön melko pientä kokoa ja siitä johtuvaa suurta alaspäin vierittämistarvetta tekstiä lukiessa. Tämä on huono puoli verrattuna iPadin aukeamiksi taitettuun tekstiin. Peda.netin hyvä puoli taas on oman kirjan muokkausmahdollisuus ja alustariippumattomuus. Samaa sähkökirjaa voi lukea niin kännykällä, tabletilla kuin isolla tietokoneellakin. Chromebookin hyväksi puoleksi on luokkakäytössä todettu myös hyvä akun kesto ja meluttomuus. Kertaakaan koneen akku ei ole kunnolla ladattuna loppunut kesken oppitunnin.

Olen testannut Chromebookia myös koulumme Saksan-vaihdon yhteydessä kuvien julkaisutyökaluna. Siinä yhteydessä tuli imi, että Chromebook ei korvaa kunnolla tehokkaampaa kannettavaa tietokonetta, koska sen teho ei oikein riitä kuvatiedostojen siirtämiseen. Usean megatavun kokoisten kuvien siirtämien kameran kortilta Chromebookiin kestää kymmeniä sekunteja/kuva eli on liian hidasta. Myös kuvien muokkaus on kömpelöä pilvipalveluun perustuvan ohjelman avulla. Sen sijaan tekstin tuottamiseen Googlen Drive-sovellusten avulla Chromebook sopii hyvin.

Simo T.

iPadia testaamassa

Olen koulumme tvt-hankkeen myötä saanut tammikuussa käyttööni uuden täyskokoisen iPad air-tabletin. Koska olen suurelta osin kirjoittanut ja kuvittanut sähköisen oppikirjan, e-Opin Tellus1:n ja tällä hetkellä työstän muiden tekijöiden kanssa sarjan seuraavaa osaa Tellus2:ta, olen myös ottanut sähköiset oppikirjat laajalti käyttöön opetuksessani Kauhajoen lukiossa.

iPad on osoittautunut erittäin käyttökelpoiseksi tavaksi lukea sähköistä oppikirjaa, koska sen näyttö on hyvälaatuinen, lähes paperilta lukemista vastaava ja sille on olemassa hyvin toimiva ja monipuolinen sähköisen kirjan julkaisualusta iBooks. Koska iPad on kevyt, mutta riittävän isonäyttöinen, sitä voi käyttää peruslukemiseen ja selailuun hyvin vastaavsti kuin perinteistä kirjaa. Isona plussana perinteiseen kirjaan nähden iPadin iBooks kirjassa toimivat moitteettomasti kosketusnäyttöön perustuvat monivalinta-, yhdistämis-, piirtämis- ja pienet kirjoittamistehtävät. Edelleen ekstrana perinteisiin kirjoihin nähden sähkökirjasta voi tehdä tehokkaasti tekstisisältöön kohdistuvia hakuja. Liikkuva kuva eli maantieteelisistä ilmöistä paikan päällä kuvatut videot ja ilmöitä kuvaavat animaatiot ovat myös sähköisen kirjan ehdotonta plussaa, jotka toimivat moitteettomasti iPadilla. Liikuvan kuvan lisäksi iPadin hyviin puoliin kuuluu myös erittäin hyvälaatuinen näyttö, jolla sähköisen kirjan tavallista kirjaa paljon laajempi kuvitus pääsee täysiin oikeuksiinsa.

Huonona puolena iPadin käytössä sähköisen kirjan avulla opiskelussa voi mainita kosketusnäyttöön perustuvasn näppäimistön kömpelyyden. Kovin pitkiä tekstejä sillä ei ole kätevää tuottaa ilman lisänäppäimistöä. Toinen ongelma iPadissa lukioryhmien kanssa on se, että laite on melko kallis hankkia ja sille tuotettu sisältö ei sellaisenaan toimi ollenkaan muiden valmistajien edullisemmissa laitteissa. Tästä syystä rymissäni vain joillakin opiskelijoilla on ollut käytössää iPad-versio kirjasta, jolloin sen täysipainoinen hyödyntäminen ryhmän kanssa on ollut mahdotonta.

Olen testannut iPadin käyttöä myös kannettavan tietokoneen korvikkeena esimerkiksi ainejärjestömme BMOL:n hallituksen kokouksessa. Kokemukseni mukaan laitteella on kätevää lukea sähköposteja ja kalenteria sekä kirjoittaa lyhyitä viestejä, mutta esim. sähköpostin sisällön kopioiminen tekstinkäsittelyyn muokattavaksi ja postittaminen edelleen osoittautui turhan hankalaksi. Googlen Driven Docs-sovelluksen saa kyllä iPadille, mutta tekstin muokkaaminen sillä ei toimikaan läheskään yhtä hyvin kuin varsinaisella tietokoneella. Tietenkin tiedon hakuun ja lähes kaikkien verkkosivujen lukemiseen iPad soveltuu erittäin hyvin.

iPadiin, kuten muihinkin mobiililaitteisiin, on saatavilla valtava määrä opetukseenkin soveltuvia pikkusovelluksia. Niistä olen ehtinyt testaamaan esimerkiksi laskimen korviketta, johon voi kirjoittaa sormella kosketusnäytölle laskutoimituksen kuten paperille ja kone antaa suoraan tuloksen.

Eräs käyttö, johon iPad kuten muutkin tabletit erinomaisesti sopivat, on kokeita korjatessa opiskelijoiden esittämän tiedon oikeellisuuden tarkistaminen netin avulla. Tabletti on paljon kätevämpi koepinon kanssa toimiessa kuin isompi tietokone. Myös esim. yo-kokeiden malliratkaisuja olen katsellut kokeita korjatessa tabletin näytöltä paperille printtaamisen sijaan.

Akun kesto on tässä uudessakin mallissa osoittautunut erittäin hyväksi, mikä on tärkeä ominaisuus mukana kulkevassa laitteessa. Myös äänettömyys on hyvä ominaisuus työhön keskittyessä.

Yllättävänä piirteenä iPadin käytössä olen huomannut, että sen koko on myös rajoittanut sen käyttöä pieniin tiedonhakutarpeisiin. Jos pitää valita yhdessä kädessä pidettävän kännykän ja kaksi kättä vaativan iPadin välillä, iPad jää helposti ottamatta esille, kun taskusta vedettävällä kännykällä saman asian saa hoidettua nopeammin. Jopa esimerkiksi e-Opin kirjonen Peda.net -versioita voi  lukea kännykänkin kokoiselta näytöltä.

Simo Tolvanen
bi/ge lehtori